lauantai 7. maaliskuuta 2009

Mirrin nirri löyhässä

*

Mitäs
tuijotat? Etkös ole ennen nähnyt
näin kuuman kisun takapuolta.

Tänään kyykin lattialla kuvaten kissan takalistoa...
Melkoinen pohjanoteeraus koirablogilta, mutta tämä kuuluu taas tähän sarjaan: eikös koirat ole ihania, kun ne ei ole kissoja. Mikä ihme sitten siinä kissan persauksissa oli niin ihmeen mielenkiintoista? Seuraava tarina antaa hieman osviittaa.

Eräänä päivänä rakas mieheni päätti poltella takassa hieman roskia. Siinä siivoillessaan heitteli takkaan poltettavia papereita ja purnukoita. Takkaluukku oli auki toista tuntia. Sitten hän pisti tulen alle, ja heitti luukut kiinni. Ei siinä mitään, normaalia omakotitalotoimintaa. Pian sen jälkeen takasta kuuluu tömäys ja surkea miauuu! Nopeasti luukut auki ja ulos syöksyy noesta harmaa ja perseensä polttanut kissa Väinö.

Se oli hipsutellut edellisen päivän tulien jäljiltä lämpimään takkaan ja hypännyt jonnekkin ulokkeelle tulipesän yläpuolelle. Mukavaa oli kestänyt ilmeisesti tunnin verran, kunnes luukut suljettiin, ja tuli tukala. Kun kissa pääsi uunista, maitopurkit olivat jo tulessa. Jos mieheni olisi päättänyt polttaa puuta, kissa ei olisi päässyt hyppäämään alas ja olisi palanut kuoliaaksi.
Vahingot jäivät Väinön onneksi minimiin. Kuin ihmeen kaupalla se säästyi palovammoilta. Turkki oli lyhentynyt ja varsinkin takapäästä palanut, mutta ihovammoja en siitä löytänyt. Viiksiä ei enää ollut lainkaan, korvien kärjet hieman punoittivat ja pylly... No, se oli vähän kärventynyt. Ehkäpä Väinö ei mene enää uuniin, tai sitten se menee, siitä ei ole aikomusta ottaa selvää, vaan takka pysyy jatkossa hyvin kiinni.


Ei tässä mitään, vaikka viikset vähän lyheni.

Tämä vuosi on ollut jo tähän asti aivan uskomaton, vaikka sitä on kulunut vasta vähän kolmatta kuukautta. Ystäväni koiran pentueessa löytyi vakavasti sydänvikainen pentu (elinikäodotus 1-2 vuotta) ja lapselta koira-allergia meillä taas tuli haavoja tappelussa, epilepsia ja kissa meinasi kuolla uuniin. Lisäksi Wandalla on jotain karvat irrottavaa ihottumaa, se on tällä tuurilla kapia. Tuskin maltan odottaa loppuvuotta...
*

2 kommenttia:

  1. No jos yhtään lohduttaa, ei tuosta paljoa voi enempää kummajaisia tapahtua.. :) Sääliviä huokauksia sinnepäin lähti tätä tarinaa lukiessa.

    VastaaPoista
  2. Voi tsiisus!! onneksi kissalla on ne yhdeksän henkeä...
    Kyllä se tuuri tästä kääntyy, usko pois!

    Minna

    VastaaPoista

laskuri